Edward Elric: automail (versio 1)

Eli tosiaan, Edward Elricillä on kokonaan metallinen käsi eli automail, jonka halusin tehdä että saisin asustani mahdollisimman oikean näköisen. Alun perin suunnitelmissa oli tehdä automailia kyynerpäähän asti, mutta kuumaliimapistoolini hajosi ja poltti samalla sulakkeenkin, niin tämänkertainen automail jäi sitten vain ranteeseen asti. Ehkä ihan hyväkin, koska tämä oli ensimmäinen kerta kun tein mitään tämän tyylistä tai käytin softista. Kaikki oli siis uutta ja kokeilemalla edettiin, joten ensi kerralla voin välttää ne virheet mitä tämän kanssa tein.

 Ihan aluksi linkkaan nämä kaksi videota ja tämän tutoriaalin, joista oli minulle suuri apu kaavojen suunnittelussa ja inspiraationlähteenä ennen kun aloitin koko juttua. Videot katsoin vain ennen kuin aloitin enkä kertaakaan sen jälkeen, mutta tutoriaalia vilkuilin hieman useammin. Tavoitteeni oli kuitenkin tehdä tämä ihan itse, trial and error -tekniikalla, koska olen itsepäinen ja halusin kehitellä omat tapani tehdä tämä.

Piirsin ja leikkasin ensin paperista vähän jotain sinnepäin olevat palat, joita sitten hienosäädin sovittamalla niitä uudelleen ja uudelleen. Lopulta oli vain pakko leikata palat softiksesta ja toivoa parasta, ja onneksi ne olivat kaikki suunnilleen oikean kokoiset. Vähän meni joidenkin sormipalojen kohdalla tiukalle, mutta tämä on taas asia minkä osaan muuttaa ensi kerralla. Paljon löysemmät ne eivät voi olla, mutta hieman enemmän liimausvaraa ei haittaisi.

Liimauksen jälkeen minulla oli siis yksi neppareilla sivusta kiinnitettävä käsiosa, peukalon kaksi palaa ja muissa sormissa kolme osaa, kaikki erikseen. (Alla olevassa kuvassa kuminauhat ovat kiinni vain sormenpäissä, ei vielä missään muualla.)

 Maalauksessa on käytetty pohjalla decoupage-lakkaa pari kerrosta, sitten maalattu akryylimaaleilla ja vielä päällystetty samalla lakalla. Maalia on pari kerrosta, ensin yksi tasainen kerros harmaata ja sitten eri sävyjä tuomaan kolmiulotteisuutta ja kulumisen jälkiä. Maalauksen jälkeen jäljellä oli vain kuminauhojen liimaus käsipalaan oikeille kohdille, joka piti tehdä pikaliimalla kuumaliiman sijaan. Eipä siinä oikeastaan mitään eroa ollut, ihan samalla tavalla meinasin liimata sormeni kiinni työhön kummallakin liimalla... :)

Neppareiden ympäristöä on liimailtu useampaan otteeseen pikaliimalla ennen käyttöpäivää, kun softis meinasi alkaa repeilemään eri kohdista. Tämän olisi luultavasti saanut ehkäistyä lämmittämällä softista ja antamalla sen jäähtyä oikeaan muotoonsa, mitä minä en jaksanut tehdä. Olisi ehkä kannattanut lukea muutamat tutoriaalit tai jotain, mutta tiedänpähän ensi kerralla mitä kannattaa kokeilla.

Tosiaan, sormen palaset ovat lenkkeinä kuminauhoissa, ja vain päätypala on liimattu oikein päin. Kaksi seuraavaa osaa siis liikkuvat periaatteessa miten päin vain, että ne saa päälle ja pois ja että kättä pystyy oikeasti käyttämään. Pikkurillin puoleisella sivulla on kaksi nepparia joilla käsi aukeaa sivusta. Alle ompelin tyyliin viidessä minuutissa kaapista löytyneestä ohuesta joustavasta kankaasta käsineen, jossa on reikä peukalolle ja joka jatkuu kyynerpäähän asti.

Tosiaan, tämä jäänee nyt vain ensimmäiseksi versioksi, seuraavaan pitää muokata muutamia osia niin, että ihoa näkyy kämmenen puolelta palojen välistä vieläkin vähemmän. Kiinnitys pitää myös suunnitella uudelleen eri kohtaan. Hyvin toimivia paloja oli onneksi enemmän kuin edes osasin kuvitella, eli ihan alusta ei tarvitse aloittaa sitten kun aloitan versiota 2. Olen tosi tosi tyytyväinen siihen, miltä tämä näyttää livenä ja kuvissa, välillä meinasi usko loppua mutta kannatti jatkaa päättäväisesti loppuun asti. :)

Ja jos nyt ihan tarkkoja ollaan niin Edwardilla on myös automail-jalka, mutta sitä en ole nyt vielä lähiaikoina tekemässä...

Desucon Frostbite 2017

Kävin viime viikonloppuna Lahdessa hakemassa vähän positiivista energiaa tähän alkuvuoteen, ja olipas taas niin kiva viikonloppu että. :)

Alunperin minun piti tehdä ihan uusi cosplay-asu, mutta sitten sen aloittaminen vaan jäi ja jäi, ja lopulta päätin siirtää sen tekemisen kevääseen. Tämän takia pitikin sitten vähän suunnitella asioita uusiksi, ja kaivella vaatekaappia, mutta sain silti kolme asua kasaan, jei!

Perjantain hahmo oli Syo Kurusu sarjasta Uta no Prince-sama, jota en suosittele ja josta katsoimme kaverini kanssa vain ekan kauden kun oli pakko, koska tajusimme, että omat hiukseni olivat melkein kuin Syolla, ja kaverillani oli sopiva peruukki toiselle sarjan hahmolle. Syo myös käyttää melkein koko ajan hattua, jonka tyylinen minulta löytyi, eli tämä oli melkein kuin kohtalo. Asut olivat tuollaiset kauluspaita-liivi-yhdistelmät, jotka keksittiin ihan google-haulla löytyneestä (fanin tekemästä?) piirroksesta. Kukaan ei luultavasti tunnistanut meitä mutta ei se mitään, pointti oli ettei tarvinnut mennä ihan omana itsenä paikalle.

Lauantaina olin taas Edward Elric, koska en näköjään voi olla pukematta tätä asua päälle jos vaan on mahdollisuus. (Olin myös Ed koulussa Halloweenina. Koska oli pakko.) Tähän asuun en ehtinyt tehdä muita lisäjuttuja kuin tuon metallikäden, joka on tehty craft foamista / softiksesta, ja josta kirjoitan heti pian ihan oman postauksen. Koska olen siitä aika ylpeä, vaikka se meinaakin jo hajota.

Sunnuntaina olin Haru Free!:stä. Ensin suunnitelmissa oli ihan toinen hahmo samasta sarjasta, mutta tilaamani peruukki olikin huononvärinen, joten olin sitten Haru. Ostin pilailukaupasta mustan peruukin halvalla ja tein sen kanssa parhaani, mutta lopulta jouduin olemaan pipo päässä, peruukki kun oli takaa liian lyhyt ja kihara. Mutta ei se mitään, pipoa ei edes näkynyt edestä päin. Uusi peruukki on kyllä hankintalistalla, tämä versio Harusta kun oli vasta ensimmäinen.

Tosiaan, uutena ostin ainoastaan tuon Harun takin, muut vaatekappaleet löytyivät joko omasta kaapista tai kirpparilta. Valkoista kauluspaitaa jouduin kaventamaan muutaman sentin, ja keltaiseen oli tarkoitus piirtää kangastussilla siihen kuuluva kuva, mutta koska paita ei ole ihan niin täydellinen kuin haluaisin, en jaksanut vaivautua. Elättelen siis toiveita että ensi kesäksi löytyisi vielä parempi keltainen paita.

Oli tosiaan kiva viikonloppu, vaikka ohjelmatarjonta ei ihan täysillä iskenytkään, ja iltabileet skippasin taas ja menin mieluummin nukkumaan. Ostin ihan liikaa kaikkea kivaa (click!) ja maanantaina väsytti, mutta on kyllä niin kiva harrastus että cosplay-jutut tässä blogissa taitavat vaan lisääntyä. Muistakaa tsekkailla myös cosplay-blogiani, sinne toivottavasti ilmaantuu lisää kuvia tässä lähiaikoina.

Pitsivillasukat

lanka: Novita Nalle

puikot nro 3

ohje: Naisen pitsisukat / Novita (hieman muokattuna)

koira: Suttu

Opettelin viime syksynä neulomaan hieman erilaisia villasukkia, joista tässä on nyt toiset. Nämä on tehty kärjestä aloittaen, tiimalasikantapäällä, joista kumpaakaan en ollut koskaan kokeillut aiemmin. Etsin netistä helpohkon ohjeen, jonka olisin tehnyt ihan suoraan kuten sanottiin, ellei olisi tullut ongelmia koon kanssa. Ohjeen piti olla samalle langalle josta olin tekemässä, puikkoni olivat oikean kokoiset, mutta sukasta meinasi tulla ihan älyttömän suuri. Jouduin parikin kertaa purkamaan sukkaa ennen kuin olin tyytyväinen kokoon, joka minulle itselleni oli siltikin vähän väljä. En kuitenkaan uskaltanut alkaa liikaa soveltamaan, koska tein tällä tekniikalla ekaa kertaa.

Tiimalasikantapää oli myöskin uusi tuttavuus, ja joiduin etsimään netistä lisäohjeita sen tekoon kun olin ensin ihan pihalla. Sain sen kuitenkin onnistumaan ihan hyvin, vaikka en olekaan ihan satavarma teinkö kaiken oikein. Mutta jos se näyttää hyvältä, onko sillä niin väliä. :)

Alkuperäistä ohjetta muokkasin tosiaan sen verran, etten tehnyt pitsiraitoja kuin sukan päälle / eteen. Niitä piti olla koko varren ympäri, mutta halusin sukasta edes hieman napakamman joten neuloin taakse vain sileää. Pitsiraitoja on myöskin vähemmän kuin ohjeessa, koska jouduin pienentämään kokoa 8 silmukalla. Alla vielä kuva, kun töissä ollessani sain neulottua ekaa kertaa tiimalasikantapään niin, että se näytti onnistuvan (pari kertaa piti purkaa ja katsoa lisää tutoriaaleja.)

Perustyynyliinat

Hyvää uutta vuotta 2017! Jatketaan vielä joululahjojen parissa ainakin tämän postauksen verran; tässä pari perustyynyliinaa jotka ompelin lahjaksi. Kangas on Ikeasta, ja sitä oli tasan metri, joten valmiiden tyynyliinojen koko on jotain hieman alle 50x60 cm. Eipä näistä ole mitään sen suurempaa sanottavaa, tekemiseen meni ehkä tunti tai jotain. Oli muuten ekat tyynyliinat jotka ompelin itse, jos oikein muistan. :)

Game over

Tein veljelleni joululahjaksi pari koristeltua mukia, aiheena pelaaminen ja kahvi. Käytin samaa posliinitussia kuin näissä aiemmissakin mukeissa, ja ihan vastaavaa tekniikkaa. Vasemmanpuoleisessa lukee 'game over / refill?/ yes no' ja oikealla 'choose option / drink cup of coffee / use cup of coffee / drop cup of coffee / examine cup of coffee / cancel'. Kummastakaan designista en ota kunniaa, molemmat löytyivät internetin ihmeellisestä maailmasta joko googlaamalla tai pinterestistä. Mukit ovat kokoa jätti-iso, muistaakseni 0,5 l, ja ostettu ihan Pentikiltä.

Hyvää Joulua!

Anteeksi pitkä bloggaustauko, ei vaan ole ollut aikaa eikä inspiraatiota kirjoittaa, vaikka asiaa kyllä olisi. Mutta nyt kun on loma, yritän saada naputeltua tekstejä ja muokattua kuvia kaikesta mitä olen parin viime kuun aikana tehnyt. Tai en ihan kaikesta, osa kun pitää vielä kuvata. :)

Tänä vuonna joulukorttini oli tehty ristipistoilla. Aiheen löysin muistaakseni jo viime kesänä selaillessani vanhoja englanninkielisiä ristipistolehtiä, josta sitten jo alkusyksystä muokkasin oman versioni. (Koska alkuperäinen ei ollut mielestäni kivannäköinen.) Teinkin näitä jo syksyllä sen suunnilleen 10 kappaletta, ja sitten loppuvuoden puolella vielä muutaman. En saanut ihan niin montaa tehtyä kun olisin halunnut, osa ihmisistä jäi nyt ilman. Mutta ensi vuonna sitten.

Alushame

kaavoitusta, saumarakenteiden suunnittelua

 pitsin kanssa testailua - poimutuksen suunnittelua

 pitsin ompelu

 valmiin hameen saumoja ja yksityiskohtia

 Tänään ei nyt inspiroi tämä blogitekstin kirjoitus, joten tässäpä vain kasa kuvia viime viikolla tekemästäni alushameesta. Siinä on omilla mitoilla kaavoitettu perushame, jonka helmassa on 2,5 metriä pitkä poimutettu kaitale, jonka helmassa taas kolme metriä pitsiä. Vyötäröllä on nauhakuja, jolla hameen saa kiristettyä haluamalleen korkeudelle. Kangas on ostettu kirpparilta, ja se oli edellisessä elämässään verho.

Housujen kaavoitus ja cosplay-blogi

Opettelimme viime jakson lopussa myös kaavoittamaan housut omilla mitoilla, ja niistähän piti sitten tehdä proto kokeiltavaksi. Omani onnistuivat heti ekalla yrityksellä aika hyvin, ihan pienenpieni muokkaus piti tehdä etukappaleen haarakoukkuun. Eli kohta en varmaan voi edes housuja ostaa kaupasta, kun tulee fiilis että itse osaisi tehdä paremmat / mieluisammat... :)

Tässä jaksossa teen isompaa projetia, josta en taidakaan kertoa vielä enempää. Aloitin kuitenkin tekemällä omilla mitoilla puseron peruskaavaa ja suunnittelemalla kaikenlaisia juttuja. Yhden osan olenkin jo tehnyt valmiiksi, josta julkaisen tekstin toivottavasti alkuviikon aikana... Ja näin vähän siihen liittyen, saimme kaverini kanssa vihdoin cosplay-blogin alkuun, jossa tulee olemaan lisää kuvia asuistani, jos jotakuta kiinnostaa niitä nähdä. Edelleen pidän vaihekuvat pidempien tekstien kanssa tässä blogissa, koska tuo blogi on englanniksi. Tällä hetkellä siellä on hyvin vähän mitään, mutta ei toivottavasti kauaa. :)

Taikurin hattu

Ensimmäinen isompi projektimme koulussa oli tehdä veistos aiheella 'valo ja varjo', ja ymmärtääkseni toiveena oli myös että käyttäisimme oman alamme tekniikoita jotenkin. Minulla ei ollut yhtään mitään ideaa pitkään aikaan, mutta sitten keskustelin parin kaverini kanssa Skypessä, jolloin toinen heistä ehdotti että tee hattu. Lähdin sitten ideoimaan "hattua", tavoitteena tehdä siis pohja itse pahvista ja päällystää se kankaalla. Halusin kimalletta ja paljetteja, ja muiden artesaanien kanssa ideoinnin avulla keksin myös ottaa vähän mattapintaisempaa kangasta kiiltävämmän kanssa.

Pohjan hattuun tein kotona, pahvista ja kartongista kuumaliimapistoolilla. Kangas on liimattu kiinni kuten kuvasta näkyy. En ihan tyhjästä alkanut tekemään tätä vaihetta, vaan muistin mitä tässä videossa oli tehty ja sovelsin sitä omaan työhöni.

Ensimmäinen kuva yllä olevassa kollaasissa on itseasiassa vaihe, jota tein jo ennen itse hatun aloittamista, koska tiesin minkä kokoisen palan kirjottua kangasta tarvitsisin. Ja siis, ihan vaan vapaasti kirjoin ihan peruspistoilla kiekuroita tuohon ympyrän muotoiselle alueelle, ilman sen suurempia suunnitelmia. Seuraavaksi otin päällystetyn hatun ja aloin tekemään siihen salmiakkikuviota, ensin suuntaamalla pistot yhteen suuntaan ja sitten toiseen. Tällä toisella kierroksella kiinnitin risteyskohtiin myös kultaiset paljetit. Sitten ompelin kiekuraympyrän hatun päälle, lisäsin sauman piilottamiseksi kasan paljetteja, ja vielä vähän lisää paljetteja, ja hattu alkoi näyttää oikein hyvältä.

Lieriä varten leikkasin joka puolelta n. 5cm suuremman ympyrän kuin hatun alaosa, päällystin sen samalla kankaalla kuten kuvassa, ja ompelin hatun kasaan pienillä pistoilla niin, etteivät ne näkyneet ulospäin. Mallasin nauhan paikalleen, ompelin rusetin koristeeksi, ja valmista tuli. Nauha on myös ommeltu kiinni alareunastaan niin näkymättömästi kuin mahdollista, koska halusin sen varmasti kestävän tiukkana.

Tässä vaiheessa suunnittelin ja testailin paljetteja myös alareunaan, koska alkuperäisessä suunnitelmassani olin niin ajatellut, mutta päädyin lopulta jättämään ne pois. Sitten seuraavana päivänä päätinkin kokeilla saisiko hatun mahtumaan päähän jos leikkaisin keskustan kuitenkin auki ja peittäisin uudella palalla kangasta, mutta pahvi jota käytin lieriin on liian paksua eli hattu ei valitettavasti mahdu kenenkään päähän. Ei kestänyt edes nauhan avulla. Joten viimeinen vaihe olikin sitten ommella pala kangasta peittämään keskellä ollut reikä. Aika turhaa työtä, mutta piti kokeilla.

Nämä olivat esillä viime viikolla olleissa koulumme avajaisissa, samaan aikaan kun ympäri Jyväskylää oli Valon kaupunki-tapahtuma. Tykkään kyllä hatustani, mutta nyt kun sitä ei tosiaan saa kenenkään päähän, täytyy vähän miettiä minkä hyllyn päälle se pääsee esille.

Hansapiha eli keskiaikaiset markkinat

Me kakkosvuoden artesaaniopiskelijat olimme ammattiopiston kautta mukana Toivolan Vanhalla Pihalla järjestetyillä keskiaikaisilla markkinoilla 27.-28.8. Myynnissä oli artesaanien tekeleitä, myös meidän essut ja ranteenlämmittimet viime vuodelta, ja pitkin päivää oli erilaisia työnäytöksiä kuten kirjontaa, kasvivärjäystä, ja jotain veistämistä puupuolella. Tai siis, niitä olisi pitänyt olla; lauantaina oli niin hurja myrsky, että jouduimme oikeasti roikkumaan teltassa ettei se olisi lentänyt matkoihinsa, eikä se siltikään ihan kestänyt maassa. Tavaroita joutui välillä järjestelemään takaisin paikoilleen, kun sattui joku tuulenpuuska sopivasta suunnasta.

Meillä oli työvuorot, koska kukakin oli paikalla, mutta jotkut meistä joutuivat sitten tuuraaman poissaolijoita ja olemaan paikalla molempina päivinä. Myös minä. Sunnuntai olikin paljon kivempi päivä kuin lauantai, sää oli ihanan aurinkoinen. Nämä kuvat onkin kaikki otettu sunnuntaina. Ihmisiä riitti kuitenkin molemmille päiville ihan reilusti, ainakin sen perusteella mitä meidän teltastamme pystyi seuraamaan,

Hansapiha oli ihan opettava kokemus, vaikka tuntuikin että negatiivista palautetta oli hurjasti enemmän kuin positiivista. Toisaalta, koko tapahtumakaan ei ole kuin muutaman vuoden vanha, eli ei ehkä voi olettaa kaiken olevan täysin selvää, varsinkaan kun joka vuosi paikalle menevät eri opiskelijat. Ajankohta oli myös monta viikkoa aiemmin kuin edellisinä vuosina, joten meille ei oikeasti jäänyt koulun alun jälkeen kuin pari viikkoa aikaa saada homma toimimaan. Siihen nähden, ja kyllä muutenkin tapahtuma oli kiva, pystyi näkemään markkinoilla olemisen alusta loppuun.